Helsinki Challenge –tiedekilpailu auttaa tieteentekijöitä etsimään ratkaisuja kestävän kehityksen ongelmiin. CoPassion-ryhmän aiemman tutkimustyön pohjalle rakennettiin CoLearning CoPassion –kilpailuehdotus vertaispedagogiikkaan perustuvasta oppimiskokonaisuudesta, jonka avulla vähennetään nuorten kaupunkilaisten yksinäisyyttä. Nyt CoPassion-tiimi kehittää ideaansa 20 semifinaalivaiheeseen hyväksytyn tutkijatiimin joukossa. Monitieteinen CoPassion-ryhmä rikastui nuorisotutkimuksen ja psykologian asiantuntemuksella, kun kisan myötä ryhmä sai jäsenikseen kasvatuspsykologian apulaisprofessori Niina Junttilan ja psykologian tutkijatohtori Mette Rannan.
Kaupunkien nuoret jäävät yksin mahdollisuuksien keskellä
CoLearning CoPassion kehittää Helsinki Challenge –kilpailussa ratkaisua nuorten kaupunkilaisten yksinäisyyteen. Tutkimustulokset yksinäisyyden haitallisuudesta huolestuttavat: yksinäisyys aiheuttaa kroonista stressiä, heikentää kognitiivista suorituskykyä ja lisää unettomuutta. Ajatusmallit jumiutuvat haitallisille urille: yksinäinen tulkitsee usein epäonnistumiset omaksi syykseen ja muiden aikeet vihamielisiksi. ”En ole 17 vuoden yksinäisyystutkimuksen aikana löytänyt vielä yhtäkään ikävää asiaa, johon pitkäaikainen yksinäisyys ei linkittyisi” kuvaa kasvatuspsykologian Niina Junttila yksinäisyyden läpileikkaavuutta. Yksinäisyyden yleisyys on nostanut ilmiön myös yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun. Erityisen yleistä yksinäisyys on nuorilla: 15% 16-24-vuotiaista suomalaisista nuorista kärsii yksinäisyydestä usein tai aina.
CoLearning CoPassion keskittyy erityisesti kaupunkien nuoriin. Kaupunkiympäristöt luovat yksinäisyydelle jännitteisen ympäristön: toisaalta tilaisuuksia yhteyden kokemukseen ja vuorovaikutukseen on kaupungeissa enemmän kuin maaseudulla, toisaalta polarisoituminen ja eriytyminen ovat juuri kaupunkiympäristöjen ominaispiirteitä. Mahdollisuuksien ympäröimänä yksinäisyys voi tuntua nuoresta entistäkin kivuliaammalta. ”Nuoret ja nuoret aikuiset tarvitsevat yhteenkuuluvuuden, yhteisöllisyyden ja merkityksellisyyden kokemuksia, sekä kokemusta siitä että he kuuluvat johonkin tärkeään ryhmään” sanoo nuoria aikuisia ja heidän siirtymävaiheitaan tutkinut Mette Ranta.
Jo yli puolet maapallon väestöstä asuu kaupungeissa, ja kaupunkiympäristöjen parantaminen on nostettu keskeiseksi teemaksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa. ”Jos haluamme rakentaa ei vain ekologisesti vaan myös sosiaalisesti kestäviä kaupunkeja, yksinäisyyden torjuminen on otettava agendalle” sanoo kaupunkiteologian yliopistonlehtori Henrietta Grönlund. Grönlund johtaa tiimiä yhdessä kirkkososiologian professori Anne Birgitta Pessin kanssa. Monitieteisessä tiimissä on teologian lisäksi osaamista sosiologian, psykologian, kasvatustieteen ja organisaatiotutkimuksen tieteenaloilta.
Myötätuntotaitoja nuorilta nuorille
Niina Junttilan mukaan yksinäisyyden vähentämiseksi tehdään nyt jo paljon, mutta uusille avauksille on tilaa. Erityisesti nuoret toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa ovat jääneet paitsioon. CoLearning CoPassion kehittää Helsinki Challenge –kilpailussa oppimiskokonaisuutta, jossa eri oppilaitosten kokeneemmat opiskelijat opettavat opintojensa alussa oleville opiskelijoille myötätuntotaitoja.
Tutkijat uskovat, että yksinäisyyttä vastaan voi taistella lisäämällä myötätunnon edellytyksiä. Taustalla on oivallus yksinäisyyden ja myötätunnon vastakkaisista mekanismeista. Myötätunnon tiedetään edistävän muun muassa merkityksellisyyden kokemusta, laadukkaita ihmissuhteita, kognitiivista suoriutumista, hyvinvointia ja luovuutta. Silti yksinäisyyden ja myötätunnon yhteyttä ei ole aiemmin systemaattisesti tutkittu. ”Myötätunto on hyvin arkinen ja silti todistetusti voimallinen asia” sanoo Anne Birgitta Pessi.
CoPassion-ryhmän organisaatioille kehittämät myötätuntokoulutukset ovat osoittautuneet tehokkaiksi, ja samoja oppeja sovelletaan nyt myös nuorten yksinäisyyden vähentämiseen. Oppimismoduulin sisältöjä ovat tunnetaidot, myötätunto ja myötäinto, itsemyötätunto sekä omien vahvuuksien tunnistaminen. ”Tarkastelemme myötätuntotaitoja myös kehollisesta näkökulmasta: kyse on kokonaisvaltaisesti hyvinvointia tukevasta asiasta” Pessi tähdentää. Tutkijat uskovat, että oppimiskokonaisuus auttaa purkamaan myötätunnon esteitä, synnyttämään merkityksellisiä ihmissuhteita ja lisäämään keskinäistä luottamusta ja osallisuuden kokemusta oppilaitosten yhteisöissä. Oppimiskokonaisuutta kehitetään tiedekilpailun aikana yhdessä nuorten kanssa, ja sen vaikuttavuutta tutkitaan monimetodisesti.
Tutkijoiden tavoite on, että Helsinki Challenge –kilpailussa aloitettu työ siirtyy osaksi koulutuksen rakenteita: ”Oppilaitokset ovat hyvä paikka tavoittaa nuoria, jotka ovat kriittisissä elämän siirtymävaiheissa. Yksinäisyyden torjuminen voisi näkyä siellä enemmänkin” sanoo Mette Ranta. Tiimi korostaa, että yksinäisyyden vähentämiseksi tarvitaan myös julkisen vallan panosta. ”Meidän ratkaisumme on osa yhteistä yksinäisyyden vähentämiseen tähtäävä työtä, jossa tarvitaan sekä sosiaalipolitiikan että lähimmäisyyden keinoja. Unelmamme on, että tulevaisuuden kaupungeissa eletään luottamukselle, yhteydelle ja myötätunnolle rakentuvissa yhteisöissä” sanoo Henrietta Grönlund.
Kilpailun semifinalistit kertovat ratkaisuistaan Helsinki Challenge Pitch Night -tapahtumissa. CoLearning CoPassion esittäytyy torstaina 23.2.
Lue tiimin vetäjän Anne Birgitta Pessin ajatuksista täältä.
Twiittaa: #colearning #helsinkichallenge