CoPassion

CoPassion-ryhmä selvittää, mitä myötätunto työelämässä on ja miten sitä voi edistää.

  • Myötätunto?
  • Tutkimus
  • Tiimi
  • In English

CoPassion käynnisti yhteistyön Stanfordin yliopiston myötätuntotutkijoiden kanssa

23.3.2016

CoPassion-tutkijaryhmän kansainväliseen verkostoon kuuluu maailman huippuyliopistoihin lukeutuva Stanford University, ja siellä toimiva Center for Compassion and Altruism Research and Education (CCARE). CoPassion-johtaja, professori Anne Birgitta Pessi, tutkijat Frank Martela, Miia Paakkanen, Anna Seppänen sekä koordinaattori Tii Syrjänen vierailivat kutsuttuina luennoitsijoina Stanfordissa maaliskuussa 2016. Matka tarjosi uusia avauksia kansainväliselle yhteistyölle.

Yhteistyöstä syntyy organisaatioille myötätunnon työkalut

230216-monicaCoPassion-tutkijat otti vastaan Stanfordissa organisaatiopsykologian tohtori Monica Worline. Worline toimii tutkimuskumppanina CCARE-yksikössä ja on yksi Michiganin yliopiston Compassion Labin perustajajäsenista. Hän vieraili tammikuussa Helsingissä CoPassion-seminaarin pääpuhujana. Worline kertoo, että hänen intohimonsa tutkijana ja kouluttajana on auttaa organisaatioita pääsemään parhaimpaansa edistämällä rohkeutta, myötätuntoista johtajuutta ja kyvykkyyksiä tukevaa työkulttuuria.

CoPassionin yhteistyökumppani CCARE tekee korkeatasoista tieteellistä tutkimusta prososiaalisista ilmiöistä ja kouluttaa johtajia ja organisaatioita myötätuntotaidoissa. CCARE-yksikön tutkimuslinjoja ovat myötätunnon biologinen perusta, myötätunnon vaikutukset aivoihin ja käytökseen sekä konkreettiset keinot, jotka edistävät myötätuntoista toimintaa. Monitieteistä yksikköä johtaa neurokirurgian professori James Doty. Tutkijat edustavat psykologian, sosiaalipsykologian ja psykiatrian tieteenaloja.

CCAREn ja CoPassionin yhteistyö jatkuu Stanfordin vierailun jälkeen tiiviinä: ”Sovimme molemminpuolisista vierailuluennoista ja pidemmistä tutkijavierailuista Helsingissä ja Stanfordissa. On upeaa tehdä yhteistyötä myötätuntotutkimuksen pioneerien kanssa. Monet meidän teemamme, esimerkiksi myötätunnon yhteiskunnalliset ulottuvuudet, ovat Stanfordin tutkijoille täysin uusia avauksia” maaliskuun Yhdysvalloissa tutkimustyötä tehnyt Anne Birgitta Pessi sanoo.

Yhteistyön tuloksena syntyy konkreettisia keinoja myötätunnon edistämiseen. CoPassion ja CCARE rakentavat yhdessä myötätuntokoulutuskokonaisuuden yrityksille. Matka Stanfordiin käynnisti myös yhteisen internetsivuston suunnittelun. Tavoitteena on tarjoata tiedeperustaisia työkaluja, käytäntöjä ja harjoitteita, joiden avulla organisaatiot muuttuvat myötätuntoisemmiksi.

Myötätunto on myös ilon ja innostuksen jakamista

CoPassion-tutkijoiden vierailuluento 17.3.2016 täytti Stanfordin lääketieteellisen tiedekunnan luentosalin. Luennon ydin oli uusien käsitteiden lanseeraus myötätuntotutkimuksen käyttöön. Myötätunto on aiemmin määritelty ennen kaikkea toisen kärsimykseen reagoimiseksi. CoPassion-tutkimuksen aineistossa on kuitenkin tullut esille myös myötätunnon toinen puoli. Tutkimuskyselyiden vastaajilta kysyttiin, mitä sanasta ’myötätunto’ ensimmäisenä tulee mieleen. Esille ovat nousseet kärsimyksen lisäksi ilossa ja innossa mukana eläminen ja rinnalla kulkeminen. Tutkimuksen käsitteistössä ei kuitenkaan ole sanaa kuvaamaan näiden kokemusten heijastamaa ilmiötä. Myös välineet positiivisissa tunteissa myötäelämisen vaikutusten tutkimiseen puuttuvat.

230316-miiaCoPassion-tutkimusryhmä ehdotti luennossaan, että kärsimykseen keskittyvän myötätunnon, compassion, rinnalla on puhuttava myös co-passion-käsitteestä, jolla viitataan positiivisten tunteiden huomaamiseen ja niihin reagoimiseen. Tutkijoiden teesi on, että myötätunnon kahta puolta ei voi erottaa toisistaan, vaan ne vahvistavat toinen toisiaan. Erityisesti työelämässä toisten ilon ja innostuksen huomiotta jättäminen voi olla tuhoisaa. Jos kollegoiden onnistumisista ei iloita eikä niille anneta tunnustusta, työyhteisö viestii, että yksittäisen ihmisen panos ei ole yhteisölle arvokas.

Tutkijat ehdottivat myös käsitettä ’alongsidedness’ kuvaamaan myötätunnon positiivisen ja negatiivisen puolen synergeettistä suhdetta.

”Englantia äidinkielenään puhuvat tutkijat ottivat käsite-ehdotuksemme hyvin vastaan. Myötätuntotutkimuksen käsitteistössä on aukkokohta, jonka muutkin tutkijat ovat huomanneet. Tätä aukkoa ryhdymme nyt paikkaamaan” Anne Birgitta Pessi kertoo käsitteiden saamasta vastaanotosta.

CoPassionilla on myös kansainvälisellä tasolla uutta annettavaa myötätunnon tutkimukselle organisaatiokontekstissa.

”Vierailu Stanfordissa vahvisti käsitystä, että tutkijaryhmämme on poikkeuksellisen monitieteinen. Monitieteisyys mahdollistaa havainnoivan empiirisen tutkimuksen ja käsitteellisen analyysin tiiviin yhteyden ja näkökulmien rikkauden. Myös myötätunnon yhteiskunnalliset ulottuvuudet, mm. arvot, organisaatioiden rakenteet ja yhteiskunnan eri sektorien työnjako riittävän hoivan turvaamisessa, ovat CoPassionin ainutlaatuista antia” Pessi kertoo.

Yhteyden kokemus on tärkeä – vaikka robottikoiran kanssa

230316-abCoPassion-tutkijaryhmä osallistui Stanfordissa CCARE-yksikön ja Edinburghin yliopiston yhteiseen seminaariin, joka esitteli myötätuntotutkimuksen uusimpia teemoja. Edinburghin yliopiston Global Health Academy on käynnistänyt oman hankkeensa myötätunnon tutkimuksen ja käytäntöjen edistämiseksi.

Seminaarissa kuultiin kiinnostavia puheenvuoroja myötätunnon ja robotiikan suhteesta. Seminaarin puhujat ottivat kantaa siihen, onko myötätuntoinen robotti myytti, painajainen vai ratkaisu. Tietoa tieteellisesti tutkivan epistemiikan professorin Jon Oberlanderin kanta kysymykseen oli selvä: robotti ei voi olla myötätuntoinen, se voi vain näytellä myötätuntoista.

Keskustelussa nousi esille myös eettinen dilemma: olettaen, että myötätuntoisen robotin luominen olisi mahdollista, olisiko sittenkään eettistä luoda olento, joka tuntee kärsimystä? Oberlander ehdotti robotiikan ja myötätunnon suhdetta koskevan keskustelun näkökulman vaihtamista: vaikka robotti ei voi oppia myötätuntoa tai olla myötätuntoinen, se voi kuitenkin opettaa ihmiselle myötätuntoa. Esimerkiksi autismia sairastaville lapsille opetetaan tunteiden ymmärtämistä ja niihin reagoimista Milo-robotin avulla.

”Uusimmissakin myötätuntotutkimuksen aluevaltauksissa näkyy tuttu pohjavire, ihmisen tarve yhteyden kokemukseen. Vaikka myötätunnon vastavuoroisuus ei aivan toteudukaan robotin kanssa, paremman puutteessa jopa robottikoira voi tarjota helpotusta yhteyden kokemuksen kaipuuseen” Pessi summaa seminaarin antia.

Seminaari toi yhteen CoPassion-, CCARE- ja Global Health Academy –tutkimusyksiköt, ja yhteistyötä jatketaan vierailuilla ja yhteisillä tapahtumilla.

——-

Lataa CoPassionin Stanford-luennon (17.3.2016) diat linkistä tai katso video luennosta:

  • Jaa Twitterissä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa Facebookissa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa LinkedIn:ssä(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Jaa WhatsApp palvelussa(Avautuu uudessa ikkunassa)
  • Lähetä tämä kaverille sähköpostitse(Avautuu uudessa ikkunassa)

Uutiset:

  • CoPassion- seminaari kruunasi kolmivuotisen hankkeen – jatko jo suunnitteilla! 21.11.2017
  • Yhteistyö Stanfordin yliopiston kanssa tuo uusia avauksia myötätuntotutkimukseen 14.2.2017
  • CoPassion-tutkijat kehittävät myötätunnosta vastavoimaa nuorten yksinäisyydelle 14.2.2017
  • CompassionEmbodied- työpaja 4.-5.4.2017 – Hae mukaan nyt!/ CompassionEmbodied Workshop – Apply now! 2.12.2016
  • CoPassion käynnisti yhteistyön Stanfordin yliopiston myötätuntotutkijoiden kanssa 23.3.2016
Kaikki uutiset »
Yhteystiedot
Sähköposti: copassion[ät]helsinki.fi
Postiosoite
CoPassion-tutkimusryhmä
Teologinen tiedekunta
PL 4
00014 Helsingin yliopisto
Käyntiosoite
Vuorikatu 3, 3. krs
(Sisäänkäynti sisäpihan kautta)
Projektipäällikkö
Tii Syrjänen
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
p. 050 342 8860
Tilaa uutiskirje
Tilaa CoPassion -uutiskirje
Blogi
Uutiset
Helsingin yliopisto / Teologinen tiedekunta
Tekes
Liideri
loading Peruuta
Viestiä ei lähetetty - tarkista sähköpostiosoitteesi!
Sähköpostivarmistus epäonnistui. Yritä uudelleen.
Valitettavasti blogisi artikkeleita ei voida jakaa sähköpostin välityksellä.